Usein kysyttyä Luontolivestä

Täältä löydät vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin WWF:n Luontolivestä, eri kamerahankkeista ja lajeista.

WWF:n Luontolive

Mikä on WWF:n Luontolive?

WWF:n Luontolive tuo luonnon lähellesi. Kamerat välittävät kuvaa upeista mutta harvinaisista eläinlajeista, joiden suojelemiseksi on vielä tehtävä töitä. Hankkeen mahdollistavat lukuisat tärkeät yhteistyökumppanit. Lisää tietoa saat alla kuunneltavissa olevasta WWF:n Luontolive -podcastista.

 

Kenen kanssa WWF on toteuttanut Luontoliven?

WWF on toteuttanut Luontoliven lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals, BCaster ja Frantic. Lajeihin liittyvää asiantuntemusta, paikallistietoutta ja muuta korvaamatonta apua ovat tarjonneet – kamerasta riippuen – mm. luontokuvaaja Juha Taskinen, luontokuvaaja Benjam Pöntinen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat ja Metsähallituksen koordinoima MetsäpeuraLIFE-hanke ja Metsähallituksen luontopalvelut. Lisäksi kiitämme maanomistajia ja luvat myöntäneitä viranomaisia sujuvasta yhteistyöstä.

Minkä takia WWF välittää livekuvaa eri eläinlajeista?

WWF haluaa tarjota ihmisille mahdollisuuden harvinaisten lajien omakohtaiseen havainnointiin. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista ja uhanalaisista lajeista ja niiden kohtaamista uhkista. Samalla pyrimme edistämään luonnonsuojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja innostamaan ihmisiä osallistumaan suojelutoimiin. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta, tutkimusta ja valistusta. Kaikesta edellä mainitusta on jo erinomaisia kokemuksia WWF:n Norppaliven myötä.

Miksi tietoa harvinaisista lajeista on tarpeen edistää?

Uskomme, että tieto ja omakohtaiset – vaikka sitten internetin livekameran välityksellä saadut – kokemukset harvinaisista ja uhanalaisista lajeista, niiden elintavoista, ainutlaatuisuudesta ja uhanalaisuuden syistä edistävät ymmärrystä niiden suojelun tarpeesta. Lisäksi uskomme, että on tärkeää tarjota kelle hyvänsä mahdollisuus saada omakohtaisia luontokokemuksia. Tällöin joidenkin ihmisten asenne luontoa kohtaan voi muuttua suopeammaksi.

Mitä kameroita Luontolive-sivuille tullaan avaamaan?

Tavoitteena on, että toiminnassa olisi vähintään yksi kamera ympäri vuoden. Kamerahankkeista tiedotetaan aina tapauskohtaisesti suunnitelmien edetessä.

Miten WWF takaa, että eläimiä näkyy kuvassa?

Emme voi taata, että eläimiä näkyy kuvassa. Kamerat on kuitenkin asennettu paikkoihin, joissa mahdollisuudet nähdä harvinaisia ja uhanalaisia lajeja ovat hyvät. Maltti on – tässäkin tapauksessa – valttia.

Elävätkö kaikki WWF:n Luontolivessä nähtävät eläimet villeinä luonnossa?

Pääsääntöisesti kaikki WWF:n Luontolivessä nähtävät eläimet elävät luonnossa vapaina. Metsäpeura on poikkeus: Kamera sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuistossa olevassa 31 hehtaarin suuruisessa totutustarhassa, josta peuroja vapautetaan tulevina vuosina luontoon. Totutustarha on osa MetsäpeuraLIFE-hanketta, jossa metsäpeuroja suojellaan palauttamalla niitä alkuperäisille elinalueilleen.

Miten voin osallistua WWF:n Luontoliveen?

Voit osallistua Luontoliveen katsomalla, jakamalla, peukuttamalla – tai sitten vain yksinkertaisesti nauttimalla. Jos jaat Luontoliveä sosiaalisessa mediassa, käytä hashtagia #luontolive. Levitetään yhdessä tietoa upeasta luonnostamme ja lajeistamme!

Kerätäänkö Luontolivellä rahaa?

Varainhankinta ei ole Luontolive-hankkeen päätavoite, ja joidenkin kameroiden osalta myös kuvauslupa rajoittaa materiaalin käyttöä. Esimerkiksi Norppaliven kohdalla lupa on sellaisen materiaalin tuottamiseen, jolla edistetään saimaannorpan suojelua palvelevaa tutkimusta, opetusta ja valistusta tai hankitaan varoja saimaannorpan suojeluun. WWF on saanut vuosina 2016 ja 2017 Norppaliven aikana normaalia enemmän tukijoita. WWF keräämistä varoista noin 80 prosenttia käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20 prosenttia käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan. Voit tutustua toimintaamme ja varainkäyttöömme lisää täällä.

Häiritseekö kuvaaminen eläimiä?

Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Yökuvaamisessa käytetty infrapuna ei myöskään ole eläimille häiriöksi. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei eläimille aiheudu haittaa. Kuvaamisessa käytettävät laitteet ja välineet on asennettu paikalleen siten, etteivät ne houkuttele ulkopuolisia henkilöitä kuvauspaikkojen läheisyyteen. Useimmissa tapauksissa kameran kuvauskulma rajataan siten, etteivät paikat ole tunnistettavissa. Asiantuntijat auttavat parhaan kuvauspaikan valinnassa. Kameran asettamiseen on hankittu aina myös maanomistajan lupa.

Missä kamerat tarkalleen ottaen sijaitsevat?

Emme voi paljastaa useimpien kameroiden sijaintia, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään. Metsäpeurakamera on asennettu Lauhanvuoren kansallispuistoon yhteistyössä Metsähallituksen koordinoiman MetsäpeuraLIFE-hankkeen kanssa.

Miksi kameroissa ei ole ääntä?

Äänen avulla kamerat voisivat olla paikannettavissa.

Mitä jos kameran paikka paljastuu?

Jos Luontoliven kameroiden sijainnit tulevat julki, WWF joutuu mahdollisesti lopettamaan lähetyksen ennen aikojaan. Harkinta tehdään tapauskohtaisesti.

Miksi lähetys ei näy laitteellani?

WWF on siirtynyt käyttämään suojattua liikennettä nettipalvelussaan. Suojaus aiheuttaa joillakin laitteilla ongelmia live-videon esittämisessä. Jos et näe videota, toimi näin: klikkaa videon kohdalla olevaa linkkiä, jolloin sisältö ladataan vaihtoehtoisesta lähteestä. Jos kuva ei edelleenkään lataudu, kannattaa kokeilla Chrome-selainta, joka yleensä toimii laitteen vakioselainta luotettavammin.

Miksi kuva katkeaa?

Lähetys voi katketa joksikin aikaa eri syistä: kameran akku voi loppua, yhteys katketa tai ip-osoite vaihtua. WWF yhteistyökumppaneineen korjaa vian aina niin nopeasti kuin mahdollista.

Onko WWF huomioinut ihmisten yksityisyyden suojan?

On. Kamera on naamioitu niin, ettei se häiritse eläimiä, mutta lähistölle eksyvä ihminen huomaa sen. Kameran vieressä myös ilmoitetaan kuvauksesta, ja kameroiden kuvakulmat on pyritty valitsemaan niin, ettei ihminen tahtomattaan tule kuviin.

Voinko julkaista Luontoliven videostreamin omilla/yritykseni sivuilla?

Et. Streamia ei saa sisällyttää muille sivuille tai sosiaaliseen mediaan.

Voinko näyttää Luontoliveä televisioruudulla/infonäytöllä?

Voit. Jos näytössä on nettiyhteys ja selain, voit helposti avata playerin kokoruudun tilaan. Voit suoratoistaa Luontoliveä televisiossasi myös Chromecast-mediasoittimen avulla. Esimerkiksi vuonna 2017 Norppalive pyöri infonäytöillä esimerkiksi monissa toimistoissa.

Voinko käyttää Luontoliveä omassa tapahtumassani?

Voit. Kerro tapahtumasta meillekin käyttämällä hashtagia #luontolive.

Liito-orava

Minkälainen laji liito-orava on?

Suurisilmäinen liito-orava (Pteromys volans) on väriltään harmaa ja hiukan tavallista oravaa pienempi, pääasiassa yöaktiivinen, nisäkäs. Liito-oravan etu- ja takaraajojen välissä on liitopoimu. Liito-oravan vatsapuoli on selkäpuolta vaaleampi. Naaras painaa noin 150 grammaa, koiras on hieman kevyempi. Naaraan ja koiraan kokoeroa ei kuitenkaan voi havaita silmin.

Missä liito-oravia elää?

Liito-orava on Euraasian taigavyöhykkeen laji. Sitä tavataan Suomesta halki Venäjän aina Tyynenmeren rannikolle ja Japaniin asti. EU:ssa liito-oravia on vain Suomen ja Viron alueella. Suomessa niitä elää maan eteläisemmissä osissa: länsirannikolla esiintymisen pohjoisraja kulkee Kokkolan pohjoispuolella, mutta idässä liito-oravaa esiintyy harvakseltaan Kuusamon eteläosiin saakka. Suurimmassa osassa saaristoa liito-oravaa ei esiinny.

Onko liito-orava uhanalainen ja kuinka paljon niitä Suomessa on?

Liito-orava on Suomessa silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Sen kanta on pienentynyt 1900-luvun puolivälistä lähtien. Vuosien 2006 ja 2016 välillä kannan arvioidaan taantuneen yli kolmanneksen (vähintään 34 prosenttia). Liito-oravatutkija Ilpo Hanskin mukaan näin merkittävä kannan taantuminen edellyttäisi liito-oravan luokittelemista vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi lajiksi. Seuraava arvio uhanalaisuudesta julkaistaan vuonna 2019. Vuonna 2006 liito-oravanaaraita arvioitiin olleen noin 143 000, mutta sittemmin todellisen kannan on esitetty olevan ainakin puolet tätä pienempi. Kannan koon yliarvion on selitetty johtuvan arviointimenetelmässä olevasta systemaattisesta virheestä.

Minkä takia liito-oravalla menee huonosti?

Merkittävin syy liito-oravakannan laskuun on metsätalous – etenkin avohakkuut. Liito-orava liikkuu liitämällä puusta toiseen eikä mielellään ylitä suuria avomaita. Suomalainen metsämaisema pirstoutuu nopeasti, ja lajille sopivat metsiköt ovat usein erillisiä ja liian pieniä saarekkeita hakkuuaukkojen ja taimikoiden keskellä. Liito-orava suosii vanhoja kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on kolopuita pesäpaikoiksi ja lehtipuuta ravinnoksi. Erityisesti haavat ovat tärkeitä. Laajojen hakkuiden ja yksipuolisen metsänkäsittelyn seurauksena vanhat metsät, kolopuut ja lehtipuut ovat voimakkaasti vähentyneet. Hakkuumäärien kasvaessa liito-orava joutuu yhä ahtaammalle, ellei lajin vaatimuksia oteta nykyistä paremmin huomioon talousmetsien käsittelyssä.

Onko liito-orava rauhoitettu?

Liito-orava on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja se kuuluu luontodirektiivin ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Liito-oravayksilöiden tahallinen häiritseminen, pyydystäminen ja tappaminen on kielletty. Myös lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiskielto tarkoittaa, että esimerkiksi suojaa ja ravintoa tarjoavien puiden kaataminen pesäpuun ympäriltä on kielletty, samoin kuin ruokailupuihin vievien puustoisten kulkuyhteyksien katkaiseminen ja ruokailupuiden kaataminen. Aiemmin luonnonsuojelulaki velvoitti ELY-keskukset tekemään päätöksiä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin lähellä sallitusta metsänkäsittelystä. Vuonna 2016 lakia muutettiin, ja nykyään ELY-keskus ei enää tee näitä päätöksiä. Lakimuutos korostaa maanomistajan, hakkuuoikeuden haltijan ja puun korjuusta vastaavan tahon vastuuta huomioida liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat metsänkäsittelyn yhteydessä. ELY-keskus antaa kuitenkin edelleen tarvittaessa neuvontaa heikentämis- ja hävittämiskiellon noudattamisesta. Liito-oravan huomioon ottamisesta metsänkäytön yhteydessä on laadittu neuvontamateriaali.

Mitä WWF tekee liito-oravan suojelemiseksi?

WWF pyrkii monilla tavoilla edistämään sekä metsien suojelua että luonnon monimuotoisuuden turvaamista talousmetsissä.  WWF on muun muassa julkaissut Metsänhoito-oppaan, joka esittelee suuren valikoiman keinoja, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden, mukaan lukien liito-oravan, turvaaminen onnistuu metsän käsittelyssä. WWF tekee töitä muun muassa metsiä koskevan lainsäädännön ja metsänhoidon käytäntöjen kehittämiseksi, jotta liito-oravan elinpiirit ja lajille tärkeät piirteet metsissä huomioitaisiin jatkossa aiempaa paremmin metsänhoidossa. WWF edistää metsiensuojeluohjelma Metsoa, jonka avulla myös liito-oravametsiä voidaan suojella korvausta vastaan.

Voinko itse auttaa liito-oravaa jollain tapaa?

Jopa sadat tuhannet metsänomistajat voivat auttaa tätä myyttistä ja mystistä metsiemme asukasta. Edes metsän omistaminen ei välttämättä ole edellytys liito-oravan auttamiselle: se voi elää jopa aivan asutuksen vieressä, jos lähellä on sopivaa metsää. Vaikka harva on tietoinen hiljaisesta ja harmaasta naapuristaan, potentiaalisten auttajien listaan kuuluvat myös lukemattomat sopivan puustoisen mökki- tai omakotitontin omistajat. Voit auttaa liito-oravaa säästämällä kolopuut ja viemällä metsiin esimerkiksi pönttöjä (esimerkiksi varpuspöllölle soveltuvat pöntöt käyvät liito-oravallekin). Pönttöjen kiinnittämiseen tarvitset aina maanomistajan luvan. Sellaisen voi pyytämällä saada myös kuntien metsiin. Voit myös tehdä lahjoituksen WWF:lle tai jollekin muulle ympäristöjärjestölle, joka työskentelee suomalaisten metsien suojelemiseksi.

Mihin liito-oravahavainnot voi ilmoittaa?

Ilmoita liito-oravahavainnosta alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY). Lisäksi voit ilmoittaa havainnosta myös kunnan ympäristöviranomaiselle ja alueen metsäkeskukselle.

Minkä takia liito-oravia on niin vaikea havaita?

Liito-orava on yöeläin, joka on valoisaan aikaan ulkona vain harvoin. Se lähtee liikkeelle vasta auringonlaskun jälkeen ja palaa päiväpiiloonsa ennen auringonnousua. Kesällä imettävä naaras ruokailee myös iltapäivän tunteina. Liito-orava elää lähes koko elämänsä puissa, ja sen voi yleensä huomata vain puun juurella kevättalvella löydettävistä keltaisista papanoista.

Missä ja miten liito-oravan voi nähdä luonnossa?

Parhaiten liito-oravan löytää sen ulosteiden perusteella. Pesäpuun tyvellä tai pesäpöntön katolla olevat papanat ovat noin riisinjyvän kokoisia. Talvella ja keväällä ne ovat väriltään kellanruskeita. Ulosteet ovat nisäkkäiden tapa viestittää olemassaolostaan muille lajikumppaneille.

Minkälaisia liitoja ne voivat tehdä?

Liito-orava etenee metsässä liitäen puusta toiseen. Liito lähtee yleensä aina samalta oksalta puun yläosista. Liito-orava ponnistaa voimakkaasti ja etu- ja takaraajat sivuille ojennettuina se pystyy liitämään jopa useita kymmeniä metrejä. Se käyttää häntäänsä peräsimenä väistelläkseen oksia taitavasti ja ohjatakseen liidon tarkasti halutun puun rungolle. Laskeutuessaan liito-orava kääntyy pystyyn ja jarruttaa vauhtia vartalollaan ja hännällään.

Miten laaja elinpiiri yhdellä liito-oravalla voi olla?

Liito-orava elää, liikkuu, ruokailee, pesii ja lisääntyy alueella, joka on uroksella keskimäärin 60 hehtaaria ja naaraalla noin 5 hehtaaria. Liito-orava on paikkauskollinen alueelle, jolle se asettui synnyinkesänsä syksyllä. Urosten elinpiirit voivat olla päällekkäisiä, eivätkä ne puolusta niitä toisia uroksia vastaan. Naaraat sen sijaan elävät kukin omalla alueellaan.

Minkälainen on liito-oravan pesä?

Liito-oravanaaras valitsee pesäpaikan. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että pesästä voi poistua ja sinne voi palata mahdollisimman huomaamattomasti. Mieluiten liito-orava tekee pesänsä käpy- tai pohjantikan aiemmin rakentamaan koloon, mutta se ei vierasta puutarhojen kottaraispönttöjäkään. Se voi poikia myös oravan risupesään, jopa rakennuksen suojiin. Paras pesänrakennusmateriaali on naava, mikäli sitä on saatavilla. Joskus pesämateriaalina on katajankuorta. Asutuksen lähellä liito-oravaa voi avustaa asettamalla pesäpuun oksille naavaa tai vaikkapa villalangan pätkiä. Tavallisimmin emo ja poikaset oleskelevat pallonmuotoisen pesän kätköissä.

Milloin liito-oravien poikaset syntyvät?

Liito-oravan kiima-aika alkaa Etelä-Suomessa maaliskuun lopulla. Toinen kiima on huhtikuun jälkipuoliskolla. Kiima-ajan lähestyessä liito-oravat merkkaavat pesimäpaikkojaan ahkerasti: ne käyvät varta vasten ulostamassa pesäpaikan ulkopuolella ja palaavat välittömästi koloonsa. Usein asutun kolon lähistön puut ovat myös virtsan kastelemia. Kiima päättyy lyhyeen paritteluun, mikä toistuu useita kertoja pienin välein. Kantoaika on viisi viikkoa. Pesueeseen kuuluu tavallisesti kaksi tai kolme syntyessään vain viiden gramman painoista poikasta. Emo voi tulla uudelleen raskaaksi pian ensimmäisen poikueen syntymän jälkeen ja saada saman kesän aikana kahdet poikaset.

Milloin poikaset tulevat ulos pesästä?

Liito-oravanuorukaiset aloittavat kiipeilyn jo pesäkolossa. Reilun kuukauden ikäisinä ne alkavat tutkia pesän ulkopuolista maailmaa, ja pian tämän jälkeen emon on aika johdatella poikanen liitoharjoituksiin. Emo hyppää oksalta liitoon näyttäen esimerkkiä. Se toistaa saman monta kertaa. Poikanen uskaltautuu ensimmäiseen liitoonsa muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen. Vähitellen harjoitus tuottaa tulosta: muutamassa päivässä hypyt muuttuvat pitkiksi liidoiksi ja pian nuorenkin elinpiiri ulottuu kotipuun oksilta lähimetsään.

Mitä liito-oravat syövät?

Erityisesti haavan ja leppien lehdet ovat kesällä liito-oravan tärkeintä ravintoa. Myös koivun ja pihlajan lehdet kelpaavat tarvittaessa. Loppukesästä koivunsiemenillä on merkittävä osuus ravinnossa. Myös mänty on tärkeä ravintopuu. Liito-orava syö männyn silmuja, kukintoja ja vuosikasvaimia ympäri vuoden. Liito-orava sopeutuu kulloinkin saatavilla olevaan ravintoon elinympäristöstä riippuen. Talviravintona liito-orava käyttää koivun ja leppien norkkoja ja eri puulajien silmuja. Liito-oravat tekevät myös talvivarastoja, mikäli lepännorkkoja on runsaasti saatavilla. Varasto voi olla isokokoisessa pöntössä tai onkalossa, pökkelön päässä tai ison kuusen tuuhealla oksalla. Useimmiten kätkö on hyvin korkealla.

Missä liito-oravakamera sijaitsee?

Kamera sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Miten WWF:n Luontoliven liito-oravakameran paikka löytyi?

Teemme yhteistyötä luontokuvaaja Benjam Pöntisen kanssa, joka tuntee liito-oravan tavat ja elinpiirit.

Metsäpeura

Minkälainen laji on metsäpeura?

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) kuuluu samaan lajiin (Rangifer tarandus) kuin tunturipeura, sen puolikesy muoto poro sekä Pohjois-Amerikan karibut. Metsäpeura kehittyi omaksi alalajikseen viimeisimmän jääkauden aikana. Metsäpeuralla on Suomessa vähintään yhtä pitkä historia kuin ihmisellä: käytännössä koko Suomi paljakka-alueita lukuun ottamatta on ollut metsäpeuran historiallista levinneisyysaluetta, se on ollut vuosituhansien ajan tärkeä riistaeläin ja sillä on ollut hyvin tärkeä kulttuurillinen merkitys, mistä kertoo muun muassa Suomen runsas peuraan liittyvä paikannimistö. Metsäpeura hävitettiin Suomesta noin sata vuotta sitten. Laji teki paluun maahamme sotien jälkeen, mutta turvassa se ei ole vieläkään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan elävän noin 2 000 yksilöä.

Mitkä ovat metsäpeuran tuntomerkit?

Metsäpeurauros (hirvas) on suurempi kuin naaras (vaadin). Hirvas voi painaa jopa 200 kiloa, vaadin maksimissaan noin 100 kiloa. Sekä hirvaalla että vaatimella on sarvet, mutta hirvaalla selvästi suuremmat. Metsäpeuran ja poron erottaminen voi olla hankalaa. Metsäpeuralla on pidemmät jalat, jotka auttavat sitä liikkumaan syvässä ja pehmeässä lumessa, pidempi turpa, jonka avulla se haistaa jäkälän hangen alta ja kapeammat sarvet, jotka sopivat paremmin metsässä liikkumiseen.

Minkälainen on metsäpeuran elinympäristö?

Metsäpeura vaihtaa elinympäristöään vuodenkierron mukaan. Se vaeltaa keväisin ja syksyisin jopa satoja kilometrejä talvi- ja kesälaitumilleen. Kesäisin metsäpeurat hakeutuvat soille ja muille avoimille paikoille, talvensa ne viettävät karujen kankaiden, soiden ja vesistöjen muodostamassa maisemassa. Metsäpeura suosii vasontapaikkoina erityisesti rauhallisia metsäalueita. Metsäinen ja suojainen vasontapaikka toimii suojana suurpetoja vastaan. Metsäpeura ei hätkähdä paksua lunta ja hyistä kylmyyttä. Se on sopeutunut karuihin oloihin, ja pohjoiset metsä- ja suoerämaat ovat sen ominta maastoa.

Mitä metsäpeura syö?

Metsäpeura käyttää erilaisia ravinnonlähteitä kesäisin ja talvisin. Talvisin peurat käyttävät ravinnokseen suurimmaksi osaksi jäkälää, luppoa ja naavaa, mutta myös puolukkaa, variksenmarja ja heiniä. Keväällä ensimmäisenä lumen alta paljastuvista laikuista ja soilta peura käyttää ravinnokseen tupasvillan kukintoja, myöhemmin myös raatetta. Kesäisin ravintoon kuuluu jäkälää, lehtipuiden lehtiä ja tuoreita kasveja, esimerkiksi järvikortetta, kurjenjalkaa, maitohorsmaa ja kultapiiskua. Syksyisin peurojen ravintoon kuuluvat myös sienet.

Mikä uhkaa metsäpeuraa?

Metsäpeura luokitellaan silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi. Tärkein syy metsäpeuran taantumiseen on maankäyttö: lajille luontaisista laajoista metsä- ja suoerämaista on enää sirpaleita jäljellä. Etenkin Kainuussa myös suurpedot, ennen kaikkea susi, ovat merkittävä metsäpeurakannan kasvua rajoittava tekijä. Susi yksin ei kuitenkaan syyllinen ole Kainuun metsäpeurakannan ahdinkoon. Metsäpeura ja susi ovat vuosituhansia tulleet toimeen samoilla alueilla. Metsätalouden aiheuttaman metsien rakenteen muutoksen takia hirviä on nykyisin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Runsas hirvikanta on mahdollistanut suden runsastumisen, ja suden saalistuspaine kohdistuu myös metsäpeuraan. Tietoa metsäpeuran, hirven ja suurpetojen vuorovaikutuksesta ei vielä ole tarpeeksi, mutta yksi mahdollinen keino auttaa metsäpeuraa olisi hirvikannan vähentäminen metsäpeura-alueilla. Metsäpeuraa uhkaa myös lisääntynyt liikenne ja risteytyminen poron kanssa.

Mitä WWF tekee metsäpeuran suojelemiseksi?

Metsäpeura oli eräs ensimmäisistä lajeista, joita WWF alkoi suojella Suomessa. WWF:n metsäpeuratyöryhmä perustettiin vuonna 1972. Ensi vaiheessa työryhmä keskittyi metsäpeuran elinalueiden tutkimukseen ja kartoitukseen – ja myöhemmin näiden elinalueiden suojeluun sekä varsinkin metsäpeurojen palautusistutukseen Suomenselälle. Nykyään WWF edistää metsien suojelua ja vaikuttaa metsänhoidon käytäntöihin. WWF myös lisää tietoa metsäpeurasta näyttämällä lajin elämää Luontolive-sivustolla.

Voinko itse auttaa metsäpeuraa jollain tapaa?

Metsänomistajat voivat auttaa metsäpeuraa omilla toimillaan lajin esiintymisalueilla. Olemme koonneet konkreettisia vinkkejä tänne.

Missä metsäpeuroja elää?

Metsäpeuroja elää vain Suomen ja Venäjän alueilla. Metsäpeura hävitettiin Suomen luonnosta lähes 100 vuotta sitten. 1940-luvulla Kainuussa havaittiin kuitenkin metsäpeuran jälkiä: itäisistä erämaista oli vaeltanut uusi kanta entisille elinalueilleen. 2000-luvun alussa Kainuun kanta oli jopa noin 1 700 yksilöä, mutta sittemmin se on vakiintunut noin 800 yksilöön. Kainuun lisäksi metsäpeuroja elää Suomenselällä. Suomenselän metsäpeurakanta on syntynyt palautusistutuksen avulla. Kuhmosta siirrettiin vuosina 1979–80 Salamanperän metsäpeuratarhaan yksilöitä, joiden jälkeläisiä vapautettiin luontoon. Suomenselän ensimmäiset vasat syntyivät luonnossa keväällä 1982 ja tarhaus lopetettiin vuonna 1984. Sen jälkeen alueen kanta on kasvanut lähes 1 500 yksilön kokoiseksi. Lisäksi Ähtärin seudulla elää pieni, muutaman kymmenen yksilön metsäpeurakanta, joka on syntynyt Ähtärin eläinpuistosta 1980–90-lukujen taitteessa vapautetuista yksilöistä. Nyt metsäpeuroja palautetaan alkuperäisille elinalueilleen Metsähallituksen koordinoimassa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa.

Missä metsäpeurakamera sijaitsee?

Kamera on Lauhanvuoren kansallispuistossa olevassa 31 hehtaarin suuruisessa totutustarhassa, josta peuroja vapautetaan tulevina vuosina luontoon. Totutustarha on osa MetsäpeuraLIFE-hanketta, jossa metsäpeuroja suojellaan palauttamalla niitä alkuperäisille elinalueilleen.

Mikä on MetsäpeuraLIFE-hankkeen tavoite?

MetsäpeuraLIFE on metsäpeuran kannanhoitohanke, jonka keskeisin yksittäinen tavoite on palautusistutusten avulla palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Lisäksi hankkeessa muun muassa ennallistetaan metsäpeuralle sopivia elinympäristökohteita ja päivitetään vuonna 2007 julkaistu metsäpeurakannan hoitosuunnitelma. Hankkeessa tehdään siis palautusistutusten ohella paljon muitakin metsäpeuraa hyödyttäviä toimenpiteitä.

Miksi metsäpeurojen palautusistutuksia tehdään?

Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäislajistoon, ja se on vielä 1600-luvulla asuttanut lähes koko maata. Lajin vaiheisiin on mahtunut sekä ylä- että alamäkiä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa aiemmin vahva Kainuun osakanta on taantunut alle puoleen huippuvuosien tilanteesta. Suomenselälle 1980-luvun taitteessa tehdystä palautuistutuksesta alkunsa saaneen osakannan kasvu puolestaan on hidastunut. Yhteensä metsäpeuroja elää Suomessa parisen tuhatta yksilöä. Venäjän puolen kanta lienee samaa kokoluokkaa. Muualla tämän alalajin edustajia ei tavata, joten metsäpeuran maailmankanta on vain muutaman tuhannen yksilön kokoinen. EU:n jäsenvaltioista Suomi on ainoa maa, jossa metsäpeuraa esiintyy. Sen säilyttäminen vaatii aktiivisia suojelutoimenpiteitä. Palautusistutuksesta on saatu aikaisemmin erinomaisia kokemuksia, joten se on otettu osaksi keinovalikoimaa nytkin.

Onko metsäpeuran palautusistutuksista aiempaa kokemusta?

Kyllä on. Koko Suomenselän noin 1 500 eläimen kokoinen osakanta on saanut alkunsa 1980-luvun alkupuolella tehdystä palautusistutuksesta. Myös Ähtärin seudulla elävä pieni erilliskanta on peräisin palautusistutuksesta.

Minkä takia Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen alueet on valittu palautusistutusten kohteiksi?

Palautusistutusalueiden valintaa edelsi huolellinen selvitystyö. Tärkein kriteeri oli metsäpeuralle sopivan elinympäristön saatavuus – molempien totutustarhojen läheltä löytyy metsäpeuroille sopivaa kesä- ja talvilaidunaluetta. Muita palautusistutuskohteiden valintaan vaikuttavia seikkoja olivat alueiden suhteellisen alhainen maasuurpetojen aiheuttama saalistuspaine sekä etäisyys poronhoitoalueesta. Sopivilla kohteilla toteutettiin myös sosiaalisten vaikutusten arviointi, jonka avulla selvitettiin muun muassa asukkaiden odotuksia metsäpeuran paluun suhteen.

Kuinka isoja aitaukset ovat?

Seitsemisen totutustarha on pinta-alaltaan hieman alle 14 hehtaaria. Karummassa maisemassa sijaitseva Lauhanvuoren tarha on kooltaan 31 hehtaaria.

Onko aitausten tieltä jouduttu hävittämään alkuperäistä luontoa?

Aitalinjoja raivatessa on kaadettu linjalla kasvavaa puustoa. Seitsemisen totutustarhan aidasta suurin osa kulkee Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnoimalla maa-alueella, joka on normaalissa metsätalouskäytössä. Kansallispuiston alueelta on jouduttu kaatamaan yksittäisiä puita 20 metrin matkalta. Nämä puut on jätetty maastoon lahopuuksi. Lauhanvuoressa aita on kokonaisuudessaan kansallispuiston sisäpuolella. Aidan linjauksessa on hyödynnetty jo aikaisemmin puuttomaksi raivattua kansallispuiston rajaa sekä puistossa kulkevaa sähkölinjaa. Toiselta puolelta aitausta on kaadettu puustoa harkiten, ja puut on jätetty maastoon lahopuiksi. Totutustarhausvaiheen aikaista maaston kulumista vähennetään ruokkimalla metsäpeuroja. Aidat puretaan hankkeen loputtua, ja maapohja pääsee sen jälkeen toipumaan.

Milloin metsäpeurat vapautetaan aitauksista?

Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, ensimmäiset vapautukset Seitsemisen ja Lauhanvuoren totutustarhoista tehdään vuonna 2019. Tällöin vapautetaan totutustarhoissa syntyneitä nuoria metsäpeuroja, jotka ovat leimautuneet syntymäympäristöönsä. Kesän 2018 aikana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa rakennetaan kolmas totutustarha Karstulaan, lähelle Saarijärven rajaa. Karstulan totutustarhan toimintaperiaate on hieman erilainen: tarhaan tuodaan eläintarhoissa syntyneitä aikuisia metsäpeuroja, jotka vapautetaan muutaman kuukauden totuttelujakson jälkeen luontoon. Tarkoituksena on tukea seudulla elävää muutaman kymmenen yksilön kokoista erilliskantaa.

Kuinka monta metsäpeuraa aitauksissa on?

Seitsemisen totutustarhassa on (talvella 2018) viisi metsäpeuranaarasta eli -vaadinta sekä yksi uros eli hirvas, yhteensä siis kuusi metsäpeuraa. Lauhanvuoressa on niin ikään viisi vaadinta ja yksi hirvas, sekä yhden vaatimen kesällä 2017 syntynyt vasa. Keväällä molempien totutustarhojen asukasluvun toivotaan kasvavan – vaatimet ovat toivottavasti tiineinä. Myöhemmin hankkeen aikana molempiin totutustarhoihin on tarkoitus tuoda lisää metsäpeuroja kantayksilöiksi.

Mistä aitauksissa olevat metsäpeurat ovat peräisin?

Kantanaaraat eli -vaatimet on valittu suomalaisista (Korkeasaaren eläintarha, RanuaZoo, Ähtäri Zoo) ja ruotsalaisista (Nordens Ark) eläintarhoista siten, että ne muodostavat perimältään mahdollisen monimuotoisen joukon. Molemmissa totutustarhoissa on lisäksi Kuhmosta pyydystetty villi hirvas, Seitsemisessä myös villi vaadin.

Minkä takia on tarpeellista pyytää villejä metsäpeuroja aitauksiin?

Suurin osa totutustarhojen metsäpeuroista on syntynyt ja kasvanut eläintarhassa. Eläintarhojen metsäpeurakannan perimä on kuitenkin peräisin vain kahdeksasta yksilöstä. Villejä metsäpeuroja tarvitaan varmistamaan totutustarhoissa tulevina vuosina syntyvien vasojen perimän monimuotoisuus. Syksyllä 2017 pyydystettiin kolme villiä metsäpeuraa Kainuun osakannasta, joka on perimältään Suomenselän osakantaa monimuotoisempi. Luonnosta pyydetyt yksilöt eivät ole pois Suomen lisääntyvästä metsäpeurakannasta, vaan päinvastoin hyvin tärkeässä roolissa.

Mitä aitauksessa elävät metsäpeurat syövät?

Molemmissa totutustarhoissa riittää metsäpeuroille syötävää luonnostaankin, mutta tarhojen asukkaat ovat silti päivittäisen ruokahuollon piirissä. Metsäpeuroille tarjotaan poronrehua, lehtikerppuja ja hiukan hyvälaatuista heinää. Tulevina talvina ruokalistalle lisätään jäkälää.

Autetaanko metsäpeuroja jotenkin vapauttamisen jälkeen?

Tarvittaessa vapautetuille metsäpeuroille järjestetään tukiruokintaa maastoon.

Valvotaanko aitauksia?

Aitauksissa ja niiden ympärillä on kameravalvonta. Lisäksi Metsähallituksen työntekijät käyvät totutustarhoilla lähes päivittäin.

Pääseekö aitauksissa vierailemaan?

Totutustarhoille on vapaa pääsy, mutta itse tarhat ovat lukittuja. Totutustarhoihin ei siis pääse sisälle. Tarhoille vievät huoltotiet on puomitettu, eikä niitä ole tarkoitettu henkilöautoliikenteeseen. Auto kannattaakin jättää jollekin kansallispuiston merkityistä parkkipaikoista. Vierailu ei ole tae metsäpeuran näkemiselle, sillä eläimet ovat ainakin toistaiseksi viettäneet varsin piilottelevaa elämää. Varmin keino pysytellä ajan tasalla totutustarhojen tapahtumista on seurata WWF:n Luontoliveä ja MetsäpeuraLIFE-hankkeen Facebook-sivuja.

Mitä vaikutuksia metsäpeuran palautusistutuksilla on paikalliseen luontoon?

Suurikokoisen nisäkäslajin palauttamisella voi joskus olla huomattavia vaikutuksia alueen luontoon, joten mahdollisia vaikutuksia on syytä punnita huolellisesti ennalta. Metsäpeuran paluun merkittävimmät ekologiset vaikutukset liittyvät todennäköisesti talviseen laidunnuspaineeseen: kasvava ja levinneisyysaluettaan laajentava metsäpeurakanta tarvitsee uusia jäkälikköjä talvisiksi laitumiksi. Yhden vasan vuodessa tuottava metsäpeura kuitenkin lisääntyy hitaasti, joten voimakasta laidunnuspainetta ei ole odotettavissa.

Onko metsäpeuroilla nimet?

Eläintarhoissa syntyneillä vaatimilla on kutsumanimet. Luonnosta pyydystetyille metsäpeuroille ei anneta nimiä, kuten ei myöskään totutustarhassa syntyville vasoille.

Jäävätkö vapautetut metsäpeurat kansallispuistoihin?

Sekä Lauhanvuoressa että Seitsemisessä totutustarhoissa syntyneet nuoret metsäpeurat vapautetaan kansallispuiston alueelle. On todennäköistä, että vapautetut yksilöt pysyttelevät ainakin alkuvaiheessa suhteellisen lähellä syntymäpaikkaansa. Varmuutta tästä ei kuitenkaan ole, sillä metsäpeurat voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja kevät- ja talvilaiduntensa välillä. Metsäpeurat määräävät itse sekä suunnan että vauhdin.

Mikä on metsäpeuran suhde poroon?

Metsäpeura ja poro ovat peuran (Rangifer tarandus) alalajeja. Ne voivat lisääntyä keskenään, ja syntyvät jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Metsäpeuran ja poron risteytyminen ei kuitenkaan ole toivottavaa. Porotalouden harjoittajien näkökulmasta risteymät ovat poroa hankalampia käsitellä, eikä metsäpeurakantaan toisaalta toivota kesytetyn poron ominaisuuksia.

Mistä saan lisätietoja metsäpeuroista?

Kattava tietopaketti metsäpeurasta sekä perustietoa MetsäpeuraLIFE -hankkeesta löytyy osoitteesta www.suomenpeura.fi. Hankkeen edistymistä voi seurata tilaamalla metsäpeura-aiheisen, muutaman kuukauden välein ilmestyvän sähköisen uutiskirjeen osoitteesta www.eraluvat.fi. Hankkeen ja totutustarhojen ajankohtaisia kuulumisia raportoidaan Facebookissa (Metsäpeura – Forest Reindeer).

Saimaannorppa

Minkälainen laji saimaannorppa on?

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Se jäi eristyksiin Saimaalle noin 8 000 vuotta sitten, kun yhteys Itämereen jääkauden jälkeen katkesi maankohoamisen seurauksena. Saimaan sameisiin ja sokkeloisiin vesiin sopeutuneena saimaannorpalla on sukulaisiaan suuremmat silmät ja aivot. Viime vuosikymmeninä saimaannorppakanta on tehostuneiden suojelutoimien myötä hitaasti kasvanut. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.

Kuinka paljon saimaannorppia on?

Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 380 yksilöä. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia eli kuutteja. Metsähallituksen vuosittain tekemä arvio on ainoa kattava, maastoinventointiin perustuva ja tieteelliseltä pohjalta tehtävä kannan arvio.

Missä päin Saimaata norppia elää?

Koko Saimaa on historiallisesti saimaannorpan levinneisyysaluetta. Norppa katosi välillä Pohjois-Saimaalta ja Puruvedeltä kokonaan, mutta viime vuosina se on alkanut levittäytyä uudestaan näille alueille. Myös Etelä-Saimaalla norppakanta on viime vuosina hitaasti elpynyt. Edelleen kanta keskittyy voimakkaasti keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Yli puolet norpan poikasista syntyy Pihlajavedellä ja Haukivedellä.

Mitkä ovat saimaannorpan suurimmat uhat?

Norppa metsästettiin liki sukupuuttoon 1900-luvulla, ja nykyään sen suurimmat uhat ovat ihmisten harjoittama verkkokalastus ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Tästä huolimatta sinnikäs suojelutyö on tuottanut tulosta ja norppakanta on hitaasti kasvanut Saimaalla viime vuosikymmeninä.

Miksi saimaannorppaa pitää suojella?

Saimaannorppia elää vain Suomessa. Jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi meille suomalaisille onkin kunnia-asia pelastaa norppa sukupuutolta.

Mitä WWF tekee norpan suojelemiseksi?

Olemme suojelleet saimaannorppaa aktiivisesti vuodesta 1979. Tuotamme tietoa, toimimme kentällä, vaikutamme päätöksentekoon, toimimme yritysten kanssa ja teemme ympäristökasvatusta. Suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Norppa tarvitsee kuitenkin suojelua vielä pitkään. Lue lisää työstämme.

Mitä minä voin tehdä?

Kalanpyydysten aiheuttama sivusaaliskuolleisuus on suuri uhka saimaannorpalle. Jos asut tai mökkeilet Saimaalla, nosta kalaverkot pysyvästi vesistä ja käytä kalastukseen norppaturvallista katiskaa, niin kasvatat merkittävästi etenkin nuorten, kokemattomien norppien mahdollisuuksia selviytyä. Voit myös ryhtyä WWF:n tai jonkin muun saimaannorppia suojelevan järjestön tukijaksi.

Ilmastonmuutos uhkaa sulattaa norppien lumipesät. Eikö saimaannorppia voisi siirtää pohjoisemmaksi turvaan?

Siirtoistutusta on kokeiltu 1980-luvulla tutkimusmielessä erääseen Saimaan vesistöstä erilliseen lampeen, mutta yritys epäonnistui. Isoimpana syynä siihen, miksi istutuksia toisiin vesistöihin ei tällä hetkellä edes harkita on se, että Saimaankin kanta on edelleen aivan liian pieni. Jotta siirtoistutus johonkin toiseen vesistöön voisi edes teoriassa onnistua, olisi uusi istutettava kanta perustettava geneettisistä syistä vähintään useista kymmenistä yksilöistä, eikä sellaista määrää saimaannorppia ole mistään ”otettavissa”. Sen sijaan siirrot Saimaan sisällä voivat joissain tapauksissa tulla kyseeseen, koska kanta on reuna-alueilla hajanainen ja yksilöt eivät välttämättä löydä lisääntymiskumppania. Tällainen kokeilu on myös tehty kerran ja se oli onnistunut.

Voiko saimaannorpalle tehdä keinopesiä?

Keinopesien kehittely on jo alkanut. Järjestimme vuonna 2014 suunnittelukilpailun pesistä. Nyt ideoita testataan ja jatkokehitetään. Tämäkin kehittely vaatii pitkäjänteistä työtä ja rahoitusta tutkijoille. Tuemme jatkuvasti Itä-Suomen yliopiston norppatutkimusta. Samaan aikaan, talvien lämpenemisen muodostaman uhan voimistuessa, on tehtävä kaikki voitava norpan suojelemiseksi muilla rintamilla, ja sitä työtä teemme jatkuvasti. Erityisen tärkeää on vähentää kalanpyydyksien aiheuttamaa kuolleisuutta.

Minkä kokoinen norppa on?

Aikuinen saimaannorppa on noin 130–145 cm pitkä ja painaa 50–90 kg.

Miten vanhaksi norppa elää?

Saimaannorppa voi elää jopa 30-vuotiaaksi.

Mitä norppa syö?

Saimaannorpan ravinto koostuu pääasiassa parvissa liikkuvasta pikkukalasta, kuten muikusta.

Kuinka nopea uimari saimaannorppa on?

Norppa ui keskimäärin noin 1-2 m/s nopeudella, mikä on lähes sama kuin ihmisen maksimaaliset suoritukset lyhyillä matkoilla. Miesuimareiden saavuttama maksimaalinen uintinopeus voi olla runsaat 2 m/s ja naisilla hieman alempi. Norppa vain jaksaa kauhoa huomattavasti pidempään – lähes ympärivuorokautisesti, jos on tarpeen.

Miten norppa nukkuu?

On vaikeaa määrittää sitä, kuinka monta tuntia norppa nukkuu. Norppa viettää noin 80 prosenttia ajastaan veden alla sen jälkeen, kun karvanvaihto on ohitse. Osa nukkumisesta tapahtuu vedessä niin sanottujen unisukellusten aikana. Ne ovat usein aamuyöntunteihin sijoittuvia erityisen pitkäkestoisia sukelluksia, jolloin norppien aineenvaihdunta hidastuu mahdollistaen esimerkiksi 12 minuutin unet kerrallaan. Torkkujen välillä norppa nousee pintaa hengittelemään vajotakseen taas syvyyksiin uneen. Erityisesti jos sataa ja on kurja keli, norppa nukkuu mieluummin sukelluksissa kuin sateessa kivellä. Muina vuodenaikoina kuin keväällä norppa torkkuu kivellä pääosin yöaikaan. Talvella norppa nukkuu lumipesässä.

Kuinka pitkään norppa voi sukeltaa?

Norppa viettää ajastaan veden alla jopa 80 prosenttia ajastaan. Se tekee matkaa sukelluksissa ja harrastaa pintauintia yleensä vain tarkkaillessaan jotain tai siirtyessään rannalle makuulle. Norpan hyvän sukelluskapasiteetin mahdollistavat veren ja lihasten hyvät happivarannot ja näiden varantojen säästeliäs ja tehokas käyttö. Norpalla on korkea hemoglobiiniarvo, joka on yli 250 g/l. Kaikista pisimmät sukellusajat (yli 20 minuuttia) on mitattu unisukelluksista.

Miten norppa suunnistaa?

Hämärissä vesissä suuntimisessa norppaa auttaa pimeään ja veteen sopeutunut näkö- ja viiksikarva-aisti.

Kalasääski

Minkälainen laji kalasääski on?

Haukkojen heimoon kuuluva kalasääski eli sääksi on keskikokoinen petolintu. Suomessa se on elinvoimainen laji, jonka pesimäkannaksi on arvioitu yli 1 100 paria. Sääksi on selkäpuolelta mustanruskea ja alapuolelta lähes kokonaan valkoinen.

Missä kalasääsket elävät?

Sääksi on eräs maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Suomessa kalasääskiä elää koko maassa. Ne rakentavat pesänsä useimmiten vanhan puun latvaan, joskus myös muille korkeille paikoille. Sääksi sisustaa pesänsä esimerkiksi sammalilla ja jäkälillä. Sääksen pesäpuu on rauhoitettu.

Miten ne lisääntyvät?

Sääkset solmivat elinikäisen parisuhteen. Ne munivat huhti-toukokuussa 1–4 munaa, joita naaras hautoo. Koiras ruokkii hautovaa naarasta

Missä kalasääsket talvehtivat?

Sääkset tekevät pitkän muuttomatkan, sillä ne talvehtivat pääasiassa Länsi-Afrikassa. Keväällä ne palaavat takaisin usein samaan pesään. Syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä, kevätmuutto huhtikuussa.

Mitä kalasääski syö?

Nimensä mukaisesti sille kelpaa ravinnoksi lähes pelkästään kala. Havaittuaan saaliin sääksi syöksyy, sukeltaa ja nappaa kalan kynsillään. Etelä-Suomessa yleisimpiä saalislajeja ovat monet särkikalat, joista lahna on monin paikoin erityisesti keväällä kutuaikana yleisin. Myös ahvenet ja pienet hauet ovat yleisiä saaliskaloja. Se saalistaa yleensä muutaman kilometrin säteellä pesästään.

Uhkaako jokin kalasääskiä Suomessa?

Painava pesä tarvitse alustakseen jykevän puun. Sääksiä uhkaakin pula pesäpaikoista, sillä metsätalouden takia vanhojen metsien määrä on huvennut vähiin.

Mitä WWF tekee kalasääsken suojelemiseksi?

WWF pyrkii monilla tavoilla edistämään sekä metsien suojelua että luonnon monimuotoisuuden turvaamista talousmetsissä.  WWF on muun muassa julkaissut Metsänhoito-oppaan, joka esittelee suuren valikoiman keinoja, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden, mukaan lukien kalasääsken, turvaaminen onnistuu metsän käsittelyssä.

Missä kalasääskikamera sijaitsee?

Kamera sijaitsee Saimaalla.

Miten WWF:n Luontoliven kalasääskikameran paikka löytyi?

Teemme yhteistyötä luontokuvaaja Juha Taskisen kanssa, joka on seurannut sääksipoikueen elämää jo useiden vuosien ajan.

Äänilive

Missä mikrofoni sijaitsee?

Mikrofoni on asennettu yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa Porvoon edustalla sijaitsevalle ulkoluodolle.

Miksi mikrofoni on viety valittuun paikkaan?

WWF:n Ääniliven mikrofoni on sijoitettu pesimälinnustoltaan arvokkaalle ja monipuoliselle ulkoluodolle. Suorassa lähetyksessä voi kuulla esimerkiksi useita tiira- ja lokkilajeja, haahkoja, pilkkasiipiä, lapasotkia ja tukkakoskeloita. Lisäksi saaren rantavesissä voivat viihtyä monet kahlaajat, kuten meriharakka, punajalkaviklo ja tylli. Saaristoluonnolle tyypillisen linnuston lisäksi äänimaailman luovat tuulen humina ja Itämeren mainingit. Tärkeä kriteeri paikan valinnalle on myös se, että luodolla on kesällä maihinnousukielto, jolloin ylimääräisiltä häiriöiltä voidaan välttyä.

Mikä on Ääniliven tavoite?

Luonnon kuunteleminen voi rentouttaa, rauhoittaa, innostaa ja viihdyttää. Ääniliven avulla haluamme viedä ihmiset äänimatkalle saaristoon. Uskomme, että Itämeren upean äänimaiseman tuominen ihmisten koteihin, toimistoihin, kuulokkeisiin on mainio tapa muistuttaa rakkaan meremme ainutlaatuisuudesta ja sitä uhkaavista ongelmista

Voiko ihmisten ääni tallentua Ääniliveen?

Mikrofoni sijaitsee ulkoluodolla, jolla on maihinnousukielto, joten puheäänen ei pitäsi kantautua mikrofoniin.

Äänessä on tekninen häiriö. Mitä voin tehdä?

Ilmoita meille osoitteeseen info@wwf.fi, jos kuulet äänessä häiriöitä. Pyrimme korjaamaan viat mahdollisimman pian.